Liitu on herättänyt tällä viikolla joko minut tai Miehen aina aamuisin viimeistään viiden aikoihin. Positiivista asiassa on se, että hän pyytää päästä ulos koska on pissahätä - ikävää taas se, että kun kerran joku on hereille saatu, ei sen jonkun tarvi enää nukkua oli kello sitten mitä tahansa... Teen kyllä aaltoliikkeitä sinä kauniina päivänä, kun Liitu pidättelee koko yön. Kyllä se nytkin suoriutuu siitä aina hetkittäin - mutta vain hetkittäin.

Välillä tunnen huonoa omaatuntoa siitä, etten aktivoi Liitua tarpeeksi. Mitä vanhemmaksi se kasvaa, sitä enemmän aktiviteettia se kaipaa. Jos se ei saa sitä riittävästi, se luonnollisestikin heittäytyy riiviöksi. Erityisen riiviö se tuntuu olevan silloin, jos makuuhuoneen kaihtimet jäävät aamulla kiinni. Tästä päättelisin, että se istuu päivällä sängyllä ja seuraa siitä pihan tapahtumia (sikäli kun niitä on?). Eilen kaihtimet oli jääneet avaamatta ja koiruuden ruokalistalta löytyi yksi DVD-kotelo, vartalovoidepurkki ja tyyny. Tosin tyyny oli vain kuskattu sängystä makuuhuoneeseen, suurempia tuhoja ei ollut kärsinyt. Vartalovoidepurkki minua sen sijaan mietitytti. Purnukka oli jyrsitty aika hyvään kuosiin - mutta sitä voidetta ei ollut missään! Pitkän aikaa haahuilin ja ihmettelin mistä mahdan voideläjän löytää; ei löytynyt. Vaihtoehdot on vähissä eli koiran masu vaikuttaa melkeimpä ainoalta potentiaaliselta vaihtoehdolta. Pahoinvoivalta tai muutoinkaan normaalia omituisemmalta hukka ei kuitenkaan illan / yön / tämän aamun aikana vaikuttanut.

Yleensä aamukuuden aikoihin Liitu saa hirveän energiapiikin, resuaa ja hilluu ympäri asuntoa kuin heikkopäinen. Eilen mietiskelin, mahtaako se kuulla / haistaa / aistia jotenkin muuten että Remu lähtee aamulenkille. Kova hinku kun silläkin olisi aina just siihen tiettyyn aikaan pihalle. Ja koska vaistoan että Liitulla on asiassa ketunhäntä kainalossa, se ei tietystikään pääse mihinkään...

Pennun haju alkaa kai pikkuhiljaa muuttumaan tyttökoiran hajuksi - päätellen mm. Speedyn muuttuneista otteista. Entisten lennokkaiden leikkien sijasta se raasu koettaa yhä useammin kiivetä Liitun selkään ja jöpöttelee ilmaa. Liitu ymmärtää että se on joku hauska leikki ja hyppelehtii pitkin poikin ja jöpöttelee ilmaa - pitää sitten aina huomauttaa että noi on niitä poikien juttuja eikä Liitu kuulu sun käytöstapoihin... On muutenkin aika hauskaa seurata miten Liitu matkii ja ottaa oppia Speedyltä. Mies heitteli Liitulle eilen palloa ja koetti opettaa sille kopin ottamista. Eihän pieni hiffannut yhtään mistä on kyse. Mies sitten näytti Speedyn kanssa miten otetaan koppi - ja johan se sitten  luonnistui Liitultakin...

Hihnassa kulkeminen on edelleen iso ongelma. Liitulla ei millään maltti tahdo riittää vetämättä kulkemiseen. Joka paikassa on niin paljon hajuja, rapinoita, suhinoita ja kahinoita että kiireesti heti nyt ja samantien pitää päästä tutkimaan mistä on kyse! Välillä sitten mennään lyhyellä hihnalla ja kaikki sujuu hyvin - sitten kun annan taas vähän enemmän löysää, koira painelee kuin arosusi. Noh, ehkä vielä jonakin päivänä tämäkin onnistuu...