Meillä oli Liitun kanssa poikkeuksellinen viikko. Mies ja Speedy lähtivät maanantaina ja tulivat vasta perjantaina. Miettikääpä, mihin neiti kulutti kaiken energiansa mitä se yleensä käyttää Speedyn kanssa kisaamiseen - ei ainakaan nukkumiseen, eikä omilla leluilla leikkimiseen... Kyllä, minä sain toimia vara-Speedynä ja mihin tahansa menin tai mitä tahansa tein, Liitu seurasi kuin kummitus perässä. Tosin kummitus lienee väärä kuvaus tässä kohdin ellei sitten ole olemassa purevia, hyppiviä, möriseviä ja heiluvia kummituksia.

Liitulla on energiaa enemmän kuin koko muulla perheellä yhteensä. Olen tehnyt sen kanssa joka päivä vähintään tunnin reippaan lenkin jonka lisäksi on harjoiteltu käskyjä, leikitty pallolla, telmitty pihassa, halittu ja pusittu - eikä vauhti lopu, ei millään! Ensimmäiset herätykset on tullut jo aamukolmelta. Aina kun Liitu herättää, syöksyn salamana sen kanssa ulos koska yleensä kyseessä on se, että on hätä. Parina aamuna oli kieltämättä huumori hieman koetuksella, kun koira herätti klo 3 ja ainoa asia mitä pihalla tapahtui, oli kepillä leikkiminen. Kun Liitu nyt kerran viikolla oppi senkin miten sänkyyn pääsee, havahduin vähän väliä hereille kun sängyssä mönki joku ylimääräinen tyyppi... Sänky meillä on ja pysyy koiravapaana vyöhykkeenä.

Liitu on ollut jo ihailtavan sisäsiisti. Kunnes koitti perjantai ja iki-ihana leikkikaveri tuli kotiin! Unohtui siinä innoissaan samantien kaikki käytöstavat eikä taida kohta enää sormetkaan riittää sen laskemiseen, monetko pisut / kakat sisältä on vuorokauden aikana siivottu. Eikä todellakaan edes läheltäkään paperia... =( Että voikin pienestä koirusta tulla tavaraa. Nyt se on sentään jo kiinteää lajia kun vaihdettiin ruoka toisen merkkiseen.

Tänään onkin ollut energinen päivä. Aamulla oltiin pitkään pellolla vapaana juoksentelemassa ja iltapäivällä vielä naapurin perhe tuli pyytämään ulos. Liitu onkin jo tutustunut perheen 6,5 -vuotiaaseen Remu-koiraan ja nyt oli ajatuksena kokeilla, miten Speedy suhtautuu toiseen, ikäiseensä poikaan. Tutustuminen meni yllättävänkin hyvin. Yhden kerran meinasi tulla pientä sanomista kun juoksivat saman kepin perässä, mutta muuten pitivät herrasmiesmäisesti reippaan välimatkan ja touhusivat ihan omia juttujaan. Vähän haisteltiin toisia mutta muuten pysyteltiin omissa oloissa vähän tarkkaillen, mitä toinen oikein aikoo. Positiivista oli että kukaan ei kuollut eikä edes loukkaantunut, joten uusiksikin voi ottaa!

Nyt nuo molemmat karvaiset kaverit pötköttelevät täydessä unessa pitkin lattioita. Voi tätä rauhallisuutta! Viikon päästä Speedy ja Liitu on kutsuttu erään sakemannitytön, Nettan,  synttäreille jonne on kutsuttu myös nuori kultainennoutaja Topi. Molemmat on Speedyn vanhoja tuttuja joskaan vähään aikaan ei kumpaakaan ole tavattu. Hauskaa nähdä mitä saavat porukalla aikaseksi.