Viikonloppu on ollut yhtä juhlaa. Lauantain aamulenkillä pellolla tutustuttiin taas moneen uuteen kaveriin. On ilo huomata, miten Liitun tulon jälkeen Speedystäkin on kehkeytynyt sosiaalinen kaveri; muille koirille ei tarvitse enää niin öristä tai hyppiä niiden päälle.

Lauantaina oli muutenkin suuri päivä. Liitu ja Speedy olivat saaneet kutsun Netta-sakemannitytön 10-vuotissynttäreille. Meren jäällä järjestettyihin juhliin oli kutsuttu myös 9-kuukautinen Topi-poika, kultainen noutaja. Liitu oli porukan nuorin ja pienin, kovin se koetti isompiensa perässä juosta. Liitu on Speedyn kanssa tottunut siihen, että ison koiran kanssa saa peuhata ja myllätä miten päin tahansa ja olla se aktiivinen ja riiviömpi osapuoli. Nyt olikin ihmeteltävää kun uudet kaverit ei olleetkaan niin alistuvaisia - päinvastoin juoksuttivat Liitua ihan kiitettävästi. Parin tunnin peuhaamisen jälkeen koko porukka oli jo silminnähden väsyneitä ja oli aika lähteä kotiin. Hädintuskin päästiin autoon, kun molemmat koirut olivat jo unten mailla. Hyvin meni siis Liitun ensimmäinen reissu yhdessä Speedyn kanssa Voyagerin takapaksissa.

Illalla "mummi ja pappa" tulivat käymään iltakahvilla. Tuliaisina oli muovikassillinen leluja ja herkkuja koirille. Hukat näyttivät vaihteeksi niitä rauhallisempia puoliaan - itse asiassa oli pakko väliin tarkastaa, onko koiruudet enää edes hengissä. Molemmat olivat juhlien jäljiltä niin väsyneitä, että makasivat kuin taljat pitkin pituuttaan ympäri lattioita. No, löytyihän vihdoin keino Liitunkin rauhoittamiseen: neljän tunnin ulkoilu...

 Kovan päivän ilta... =) Oli rankat synttäripileet... Nyt väsyttää... Koiruja siellä, koiruja täällä...

- - -

Sunnuntaina oli odotettavissa lisää hauskaa. 12-viikkoinen gordoninsetteri Devil oli tulossa kyläilemään. Jännitettiin hieman etukäteen,  miten Speedy reagoi niin pieneen urokseen, mutta kävikin niin päin että Devilistä ja Speedystä tuli kaverit kun taas Liitu piti välillä laittaa pihalle jäähylle. Tyttönen ei tainnut oikein ymmärtää, että nyt leikkikaverina on huomattavasti itseä pienempi poika = ei tarvitse käyttää yhtä rajuja otteita kuin Speedyn kanssa. Kun sitten oli käyty pellolla lenkillä ja tultiin takaisin kotiin, Devilkin alkoi ymmärtää mikä on leikin juoni ja koetti alistaa Liitua siinä aina hetkittäin onnistuenkin. Sitten seurasikin yllätys: Speedy seurasi pienten peuhaamista vähän matkan päästä ja aina kun Liitu jäi alakynteen, se meni rähisemään Devilille ja tönimään sitä. Omaa kotiväkeä osataan puolustaa näemmä..!

 Liitu, Devil ja Speedy

 Höh, Devil juo mun vedet..??!!!

Matkalla pellolle meitä vastaan tuli rouva, joka ulkoilutti kissaa hihnassa. Se oli Liitun ensimmäinen lähempi kohtaaminen kissan kanssa - eipä olisi voinut vähempää kiinnostaa koko kissa. Devil ja Speedy olivat miljoona kertaa kiinnostavampia kavereita, kissaa ei edes vilkaistu...

Nyt on parin päivän ulkoilujen jäljiltä kovin väsynyttä porukkaa. Liitu aktivoituu aina hetkittäin riiviöimään vähän jotain - mutta vain hetkittäin. Speedy nukkuu sohvalla, aina välillä se nostaa päätään ja haukahtaa muutaman kerran sen kuuloisesti että "mä nyt tässä vahdin sitten kun se on kai mun homma" - mutta eipä tuo kovin vakuuttavalta kuulosta. =)

Huomenna mennään Liitun kanssa taasen rokotukselle. Samalla annetaan lääkärin katsoa anaalirauhasten tilanne - Liitun käytös ja siitä lähtevä haju tuntuu kertovan että jostain syystä eivät ole nyt tyhjentyneet itsestään. Samalla päästään taas kunnon vaakaan ja saadaan luotettavat lukemat nykyisestä painosta joka näyttää tasaiseen tahtiin lisääntyvän.