tiistai, 13. joulukuu 2011

Speedy-pappamme on nyt enkeli

 Aikaa on kulunut, kun viimeksi olen tänne kuulumisia päivittänyt. Nyt ne ovat surullisia. Liitu-tyttönen täytti 24.11.2011 jo 6 vuotta, mutta syntymäpäiväjuhlista puuttui tänä vuonna Rakas Ystävä: viikkoa aiemmin, 17.11.2011 kävimme Mikan kanssa saattelemassa rakkaan Speedy-papparaisen viimeiselle matkalleen kunnioitettavassa 12 vuoden iässä.

Kiitos rakas Speedy, ihana hahupapparainen, yhteisistä vuosista.

Speedy 11.9.1999 - 17.11.2011


Aivan taivaan tällä laidalla 
on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.
Lemmikit, jotka ovat olleet täällä 
jollekulle erityisen läheisiä, 
menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
Siellä on kaikille rakkaille
ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,
joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.
Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta
on yllin kyllin, ja kaikilla 
ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet, jotka ovat olleet
sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;
loukkaantuneet ja vammautuneet 
parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,
juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme
menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä.
On vain yksi pieni asia:
kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta,
joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, 
mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä
pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen.
Sen kirkkaat silmät ovat
jännittyneen tarkkaavaiset;
sen innokas ruumis värisee.
Yhtäkkiä se alkaa juosta pois 
ryhmän luota lentäen yhä
nopeammin yli vihreän ruohon.
Se on havainnut sinut,
ja kun sinä ja rakas ystäväsi 
vihdoinkin tapaatte, 
te pysyttelette yhdessä riemukkaina
jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa. 
Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, 
kätesi hyväilevät taas rakasta päätä
ja katsot vielä kerran 
lemmikkisi luottavaisiin silmiin,
jotka niin kauan 
olivat poissa elämästäsi,
mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...
Kirjoittaja tuntematon

keskiviikko, 14. heinäkuu 2010

Kesäiloa osa 1

Speedy-papparainen vietti kanssamme pari päivää kesäkuun alussa. Mikä lie Liitu-neitiä riipinyt, mutta ei ole tähän mennessä varmaan ikinä ollut ihan NOIN mustasukkainen; en olisi saanut silittää Speedyä, puhua sille, ulkoiluttaa sitä tai mitään muutakaan. Välillä piti päästää pappa haukkaamaan vähän happea:


"...Tuolta se tuli..."

"...ja tuonne se meni..."

Liitu katsoi tarpeelliseksi vahdata papparaisen jokaista liikettä. Eikä sen niin väliä vaikkei liikkunutkaan, vahdataan silti!

Aivan turha koettaa ottaa valokuvaa, jossa olisi vain Speedy. Liitusta tuli mieleen eräs turkulainen runo: "Mää mää määmää. Älä tuppa, et sää. Mää..."

Liitu nautiskelee pihatouhuista (tai lähinnä luusta)

tiistai, 18. toukokuu 2010

Liitu ui luonnonvesissä!

Tänään tapahtui jotain, mitä ei ole nähty vuosiin: Liitu ui luonnonvesissä!!! JEE! On siis todellakin tehneet kevättalven kylpyläreissut hyvää! Kaverimme Eeva on käynyt uimassa Nyyti-koiransa kanssa lähistöllä sijaitsevilla hiekkamontuilla, joista yksi on erityisesti koirien uittamiseen tarkoitettu. Saimme kutsun mukaan ja lähdimme toki, vaikka en ollutkaan yhtään varma siitä, että Liitu todella uisi.

Liitu oli vielä unilla kun tulin töistä kotiin - mitäs tungen tänne liian aikaisin sotkemaan toisen rutiinit...

Pääsimme kuitenkin pian matkaan, ja ai että kun olikin ihanaa nähdä Nyyti! Meinasi ihan riehumiseksi mennä neidin touhut. Kun sitten päästiin rantaan asti, molemmat hukat unohtivat että mukana on koirakaveri. Keppitouhut kiinnostivat enemmän.

Liitu ei meinannut ensin mennä veteen ollenkaan. Vähän kerrassaan se kuitenkin aloitti kahlaamisen, kahlasi vähän syvemmälle, ja sitten kepin perässä vieläkin pidemmälle... Lopulta se tarvitsi enää pienen tuuppauksen ahterista, että lähti itse uimaan. Siitä se homma sitten lähti, eikä tarvinnut enää tuuppia!

Välillä piti käydä örisemässä Nyytille. Nyytin kepit olivat aina hienompia, parempia ja mielenkiintoisempia kuin omat.

Ihan kaverihengessä kuitenkin uitiin, vaikka välillä käytiin sitä samaakin keppiä hakemassa.

Nyt on sitten talossa väsynyt koira ja "raikas" märän koiran tuoksu. =))

 

sunnuntai, 9. toukokuu 2010

Speedy kylässä 6.-9.5.2010

Ensin kiitokset kommenteista, joita olemme saaneet tänne blogiin. Mukavaa, että täällä on vielä kävijöitä, vaikka blogi päivittyy harvakseltaan!

Liitu tosiaan sai viettää maaliskuussa yli kaksi viikkoa Speedyn ja Mikan luona. Hyvin oli lomailu mennyt, ja Liitu oli ollut hieno tyttö - mitä nyt aamutossut olivat itsekseen päivien aikana matkustelleet huoneesta toiseen yms. pientä. Pitkästä aikaa mekin saimme Speedyn lomailemaan meille! Kolmeksi päiväksi vain, mutta kuitenkin!

Yhteisen viikonlopun kunniaksi hukkaiset saivat pienet luut, ja niitähän tietysti taas jyystettiin antaumuksella, kuten asiaan kuuluu:

Lauantai aamuna, hyvin nukutun yön ja reippaan aamulenkin jälkeen jaksettiin sitten vähän riiviöidä ja räyhätä ikkunassa.

Mamma vain oli taas ankeus yksilö, ja puolen tunnin vöyhkäämisen jälkeen ilmoitti että RIITTÄÄ! Kumma homma, kun ei saa vahtia ikkunassa kaikkia ohikulkijoita... Ja vaikkei kukaan kulkisikaan, niin onhan se kiva vähän mekkaloida.

Päivällä touhusin ulkosalla pihahommissa, ja kun illalla tulin sisälle, oli meininki tämä:

Sohva tietysti oli itselleni vapaana, joten mikäpä siinä sitten... No, sänky kyllä vapautui käyttööni yöksi sitten kuitenkin - valtavilla koirankarvatupoilla kuorrutettuna. Liitu vaihtaa kesäkarvaa, ja koko asunto on täynnä valkoisia karvatöpsyköitä. Tätä on jatkunut jo niin monta viikkoa, että pikkuhiljaa alan olla sitä mieltä, että tuo nykyinen vaatetus saisi kelvata jo neidille.

Sunnuntaina aamulenkkien ja -kahvin jälkeen ihmettelin, mihin papparainen on hävinnyt. Oletin olohuoneessa olevan kaksi koiraa, mutta Liituhan sieltä vain löytyi. Olin unohtanut, että Speedy osaa avata ovet.

Niinpä se oli pappara päättänyt asettautua taas kerran ahtaimpaan mahdolliseen rakoon, eli tuulikaappiin. Työsaapikkaista näköjään sai kivan tyynyn.

Hukkaiset olivat kyllä taas niin ihanat yhdessä, ja käyttäytyivät todella hyvin! Noin tuntia ennen  Mikan tuloa molemmat koirat kuitenkin muuttuivat - ihan hirveä kohellus, mekkalointi ja hilluminen! Siis molemmat koirat olivat ihan dogs from hell! Speedy juoksi olohuoneen ikkunan ja eteisen oven väliä haukahdellen ja "ulisten", Liitu perässä. Lopulta oli pakko sulkea makuuhuoneen ovi, kun rundiin lisättiin sänkyyn ja sängyltä alas hyppiminen. Mistä ne aavistivat, että on viimeiset hetket käsillä ennen kuin Speedy lähtee taas kotiin.

Liitu on taas ihan apaattinen tyttö, kun rakas kaveri lähti pois. =( Hienosti hän kuitenkin kuvassa yrittää esittää reipasta.

Onneksi hukkaiset tapaavat toisensa taas 1,5 viikon päästä. Silloin on Liitun vuoro olla hoidettavana Speedyllä, kun itse työmatkailen.

maanantai, 8. maaliskuu 2010

Uimahommia

Tammikuussa, kun Speedy oli sairaana, teimme sopimuksen: Speedy selviää hengissä ja minä vien koko porukan Hyvinkäälle kylpylään! Speedy piti oman osansa, joten 21.2.2010 oli minun vuoroni.

Speedy oli kovasti innoissaan heti uima-altaan nähtyään. Liitu ei ollut niinkään... Jännitti kovin!

Hyvä että liivit oli saatu papalle ylle, kun se jo polskutteli altaassa. Mitään uittajia tässä odotella...

Liitu jäi seurailemaan vähän epäluuloisena altaan reunalle, että mikä täällä on se meininki. Häntä kuitenkin vähän heilui, voihan tämä tietysti ihan kivaakin olla...??!!

Ja ei kun hukkainen veteen! Kuten ilmeestä näkee, ei tämä niin kauhean hauska homma ollutkaan! Häntäkin kastui! Pois pois, äkkiä pois!

No, pois ei pääse kuin uimalla. Totisella ilmeellä mennään ihan tosissaan!

Liitu ottaa uimahommat vakavasti.

Speedy kävi välillä katsomassa, miten se ipana oikein pärjäilee.

Speedy nautti sydämensä kyllyydestä, voi ilon ja onnen päivää! Pallojakin sai noutaa vedestä! Ainoa miinuspuoli oli, ettei niitä mahtunut suuhun kerralla kolmea enempää...

Ja välillä piti aina käydä katsastamassa, että kaverilla kaikki ok.

Parin viikon kuluttua eli 7.3.2010 otimme uusintakierroksen. Liitullakin meni ensimmäinen uintikerta lopulta niin hyvin, että haluttiin nyt varmistaa ettei pääse unohtumaan tämä hauskuus. Liitu oli jo lähtökuopissa paljon reippaampi kuin ekalla kerralla.

Speedyssä oli taas pitelemistä. Pappa ei olisi millään malttanut odottaa vuoroaan - eikä altaassa uinut mäyräkoira olisi halunnut lopettaa omaansa =)

Ja kun portti vihdoin aukesi - wiuuuuh - sinne meni Speedy!

Roiskis ja läiskis! Liitu meni (melkein) itse uimaan lelun perässä!! Vähän piti näyttää rampin paikkaa, että mistäs sinne veteen oikein mentiinkään. Mutta uimaan se lähti ihan itse, WUHUU! \m/

Nyt sitä uskallettiin jo vähän vilkuilla sivuillekin - ja kuskata lelua! =)

Välillä treffattiin rampilla...

Liitu uskaltautui lelun perässä jo pois altaan reunaltakin!

Mukavan uimatuokion jälkeen Speedylle kerrottiin, että Liitu tulee muutaman päivän päästä hoitoon vähän pidemmäksi aikaa. Ilme kertoo kaiken.

Liitu siis lomailee Speedyn luona 11.3. alkaen parisen viikkoa, kun emäntä lomailee Egyptissä. Liitun lomasta sitten seuraavassa bloggauksessa!