Tiedättehän, miltä tuntuu herätä pilkkopimeässä laivan hytissä keskellä raivoisasti myrskyävää merta? Kun aallot heiluttavat laivaa ja törmäävät siihen valtavalla voimalla aiheuttaen tylpän tömähdyksen. Nukkuminen meidän makuuhuoneessa, omassa sängyssä vastaa täysin tuota kokemusta. Heilutus-heilutus-TÖMPS-heilutus-heilutus-TÖMPS-heilutus-heilutus-heilutus... Aamuvirkku Liituskainen saa toisinaan Speedy-reppanankin ärsytettyä temuamiseen ennen kukonlaulun aikaa. Sängyn heiluminen johtuu siitä kun koirat tönivät toisiaan sitä vasten tai nyt jo sängyn alle ylisuuri Liitu koettaa tunkea sinne väkisin vaikkei mahdu. TÖMPS -ääni kuuluu siinä vaiheessa kun Speedy taklaa Liitun laitaan. Yleensä tähän riemastuttavaan kokemukseen herää aamulla viimeistään klo 6.

Meidän koiruuksista on tullut lähiseudun matkailunähtävyys. Hetkittäin ulkona tupakilla seistessäni tunnen itseni eläintarhan asukiksi ja mietin, pitäisikö minunkin tehdä jotain temppuja vai olla niinkuin en olisikaan. Aidan takana seisoo päivittäin joku: -Katso, tuolla on iso koira! Hei niitä onkin kaksi! Tuo toinen on vielä ihan pentu! Niin, puhetta tai ylipäätään elettäkään ei osoiteta pihan ihmisille vaan huomion saavat todellakin koirat. Lapsiperheet, toiset koiranomistajat ja vanhat ihmiset joilla joskus on ollut koira, näyttävät olevan yleisössä top-3. Erityistä hilpeyttä aiheuttaa kun Liitu jahtaa Speedyä tai jos pikkuinen innostuu mörisemään. No, onhan se vähän koomillista kieltämättä.

Liitulla on muutama erittäin epätyttömäinen tapa. Ensinnäkin se pierrä rupsuttelee kuin rantapiru. Kuinkahan monta kertaa täällä ollaan Miehen kanssa katseltu toisiamme siihen malliin, että voisitko mennä vaikka vessaan päristelemään. Kun sitten katsotaan ympärillemme, jossain lähistöllä on hyvinkin viattoman näköinen rupsuttelun lähde: pieni Liitukoiru. Liitu myöskin kuorsaa - ja sitäkin kuin rantapiru. Jää talouden miehet selkeästi toiseksi neitokaisen äityessä korsaamaan. Ja sitten on se mörinä. Aina kun se komentaa (ruokaa! leikkimään! ulos! luu! ihan mitä vaan kunhan nyt jotain!) se mörisee. Kun se ei saa tahtoaan läpi, se kirjaimellisesti nakkelee niskojaan ja mörisee. Melkein voi kuulla sen sanovan että "ei väkisin sitte, piä ittes". Ja näillä kahdella mörinällä on selkeä ero. Komentelu kuulostaa lähinnä "vörrörrörrörvörvör" -ääneltä, kun taas kiukuttelu on lyhyt "murrur". Jälkimmäisen tehosteeksi se yleensä vielä myös pieree päälle. Sympaattista...

Tänään meillä oli vihdoin ja viimein SUURI PÄIVÄ: saatiin ensimmäinen rokotus. Liitu oli taas lääkärillä kuin kotonaan, häntä heilui ja kaikkea (Liitun mielestä) mukavaa haisteltavaa ja syötävää olisi löytynyt pilvin pimein. Erityisesti Liituskainen viehättyi odotushuoneessa istuvaan mieheen. Kovin pyrki haistelemaan ja häntä heilui. Mies suhtautui Liituun ystävällisesti, kertoi että hänen kissansa on toisessa huoneessa eikä haittaa ollenkaan vaikka tuollainen pirteä tapaus tekee tuttavuutta. Vaikutti siltä, että Liitukin suhtautui mieheen jotenkin normaalista poikkeavan tuttavallisesti - ja nätisti. Ei hyppinyt eikä purrut vaan lähinnä nuoli ja tunki itseään rapsutettavaksi. Lieneekö eläimillä sittenkin joku meitä ihmisiä suurempi vaisto. Kun lähdimme pois, lähti mies melkein heti meidän jälkeen - tyhjää kissan häkkiä kantaen. Kisusta oli tullut kisuenkeli.

Rokotus meni hyvin. Liitu ei edes huomannut piikkiä, oli niin kiinnostunut tutkimaan kiinni pitävää hoitajaa. Samalla katsottiin hampaat ja silmät sekä kuunneltiin sydän. Kaikki oli ok. Painoa "pienelle" oli taas kertynyt: nyt sitä on 13,7 kg. Vaan nytpä ollaankin isoja tyttöjä kun on rokotukset ja kaikki - joskin menemme vielä kahdesti ennenkuin urakka on täysin valmis.

Liitun sisäsiisteys on kehittynyt huomattavasti. En pidä sanomalehtiä enää lattioilla ja pari päivää on mennyt niin, ettei Liitu ole edes yöaikaan tehnyt sisälle mitään tarpeitaan. Kiukkuuspäissään se sitten tekee sen kunnon läjän, mutta ilmeestä huomaa että teko on mitä suurimmassa määrin harkittu ja tahallinen. Tarpeiden teko hihnassakin sujuu jo ihan ok - niitä tarpeita tehdään jopa muualle kuin omaan kotipihaan tai sen tuntumaan. =)

Nyt täällä on taas vähän liian hiljaista joten täytyypä lähteä katsomaan mitä mielenkiintoista neitokainen on kehitellyt. Vai voisikohan se vain levätä..?