Kaikenlainen puu on kivaa. Pihalla Liitu onnistuu löytämään pienimmänkin risun, jota se ylpeänä kantaa hampaissaan ympäri pihaa. Illan aikana yhdet kakat on tullut sisälle paperille ja yhdet innostuspissat olohuoneen parketille. Pitihän sitä innoissaan olla kun mami oli pitkän aikaa pois näkyvistä, kehtasi käydä vessassa ilman Liitua!!

Postilaatikolla käytiin hihnan kanssa. Enimmäkseen "lenkki" meni ihan hienosti joskin niinä hetkinä kun Liitu hiffasi hihnan, se rupesi temmeltämään ja puremaan sitä. Kaikki hajut ja muut liikkuvat ihmiset oli miljoona kertaa mielenkiintoisempia kuin se hihnan toisessa päässä roikkuva komenteleva täti joka sanoo jokaiseen hauskaan juttuun EI. Pikkuhiljaa alkaa menemään viesti perille. Ei = Ei.

Liekö totta vai ei, mutta näyttää siltä kuin Liitu kasvaisi silmissä. Vaikuttaa ihan kuin sen pää olisi tänään jo isompi kuin eilen ja naama "aikuisempi". Ehkä minä vain kuvittelen.

Kotitaloon on laskeutunut rauha. Liitu pötköttelee kyljellään jaloissani, välillä kun liikahdan, nostaa päätään kuin kysyäkseen että mikä meininki. Kun katson ja sanon, että pötkytä vaan siinä vielä, pää laskeutuu ja silmät sulkeutuu. Kyllä joku voi olla söpö!