Päivä 1: Herra Speedy saapuu aktiivilomalle

Pitkän pitkästä aikaa saimme Liitun kanssa ihanaisen Herra Speedyn viikonloppulomalle luoksemme! Odotettavissa hillumista, melskettä, mytättyjä mattoja ja menetettyjä hermoja. Kun Mika lähti ja jäimme koirien kanssa kolmestaan, kävi näin:

Ja noin puoli tuntia myöhemmin meillä meni näin:

Speedyn silmien asento on vaihtunut. Ei kauhean aktiivista.

Yölenkki ja muut iltatoimet sujuivat hyvin. Papparainen köpsötteli yölenkillä nätisti ja haisteli ihan omia juttujaan. Sitten seurasikin karu meininki: makuuhuone on edelleen melkein karvaton ja enimmäkseen koiraton vyöhyke, joten Liitu ja Speedy saivat jäädä kahdestaan olohuoneeseen omille pedeilleen. Speedyhän ei ole tottunut siihen, että se jätetään jonkun oven taakse mötköttämään... Yllättäen se ei kuitenkaan kiljunut tai hippaloinut mitään - molempien koirien kynnet napsuivat hetken aikaa lattiaan, sitten kuului pari haukotusta, rojahdusta ja hiljaisuus.

Päivä 2: Joko nyt aktivoidutaan?

Aamulla Liitu oli tapansa mukaan makuuhuoneen oven takana huiskuttelemassa häntäänsä ja kerjäämässä aamurapsutuksia. Speedy läpsytteli häntäänsä sohvalla. Molemmat näyttivät hyvin levänneiltä. Kun minut oli tervehditty, seurasi aamun ohjelma:

Ruokailun ja aamulenkin jälkeen sentään vähän yritettiin:

Vaan mitäpä sitä nyt kohtuuttomasti hillumaan. LEPOA!

Päivä oli niinikään mennyt rauhallisissa merkeissä. Kun tulin töistä kotiin, mitään ei oltu syöty, rikottu, riivitty, tuhottu tai pirstaloitu. Matot nyt olivat vähän rullalla ja missä sattui, mutta sehän on aivan normaalia!

Speedy oli aivan ihana lenkillä! Alkuun vähän kiskoi, mutta kun sanoin että "ei vedä", se alkoi hipsuttelemaan tien reunassa kuin balettitanssija =) Ohikulkevista koirista se ei piitannut tuon taivaallista, vaan nuuhki taas omiaan ja köpötteli menemään pitkin ojanpohjia. Liitun ulkoilutus nyt oli hieman vauhdikkaampi tapahtuma, vaikkei siinäkään nyt tällä kertaa mitään elämää suurempaa tapahtunut.

Lenkin jälkeen oli hellyyttä:

Iltaruokailun jälkeen Liitu yritti hieman aktivoitua, mutta Speedyä ei oikein napannut:

Nyt tässä mietin, pitäisikö "aktiiviloma" -nimitys muuttaa suosiolla lepolomaksi... Sen verran antiaktiivista touhua täällä on, etten taida edes valokuvata noita. Yllättäen nääs kun pötköttelevät vaan...

3. päivä: Orava ja muita kohinaa aiheuttavia asioita

Sama meno ja meininki - paitsi että aamulenkillä nähtiin molempien koirien kanssa orava! Speedy-papparaisella ei (tässä tapauksessa onneksi) reagointinopeus ole enää ihan huippuluokkaa, joten ehdin havaita kotipihassamme maassa istuksivan oravan ennen Speedyä. Hyvä niin. Kun Speedy huomasi tyypin, alkoi sellainen kohina ja veto, että oksat pois. Orava istui tyytyväisenä reilun metrin päässä, eikä tehnyt elettäkään liikkuakseen mihinkään. Koetin kovasti sille jutella, että yritä nyt orava hyvä siirtyä johonkin että me päästään kotiin tästä. Aikansa se siinä istuksi, minä pidin kaksin käsin kiinni kohisevan koiran hihnasta ja sitten orava kipitti pihapuuhun jatkamaan touhujaan.

Liitun kanssa lenkki tyssäsi jo alkumetreillä. Orava siis edelleen istuksi pihapuussa kun lähdin neidin kanssa liikenteeseen, ja tokihan Liitu oravan puusta huomasi. Jäi sitten puun alle istumaan niskat kenossa eikä meinannut liikkua mihinkään suuntaan. Kun sitten vihdoin pääsimme liikkeelle, meno oli sellaista sinkoilua ja hippalointia että hohhoijaa.

Muuten aamussa ei ihmeitä. Speedy on vähän huono syömään ja nyt sen maha pitää ihan kamalaa elämää. Toivottavasti ei tule ruikulikakka =(

...jatkuu...

Vietin tammi-helmikuun vaihteessa vajaan viikon Lontoossa opintoihini liittyvällä opintojaksolla. Liitu sai viettää luksuslomaa parhaassa mahdollisessa hoitopaikassa: Speedyn ja "iskän" luona!

Ensimmäisenä iltana Liitu ei ollut vaikuttanut kovin tyytyväiseltä siinä vaiheessa, kun Speedy oli päässyt ensimmäisenä lenkille. Neiti oli nostanut äläkän ja ulvonut kuin susi. Oli sitten pitänyt molemmat viedä ulos samaan aikaan ja sen jälkeen olikin mukavaa pötkötellä rauhassa tassu tassussa.

Pian Liitu oli kuitenkin taloksi asettautunut ja hippaloi jo ympäriinsä. Speedyn ilmeestä voi päätellä, mitä papparainen on asiasta mieltä...

"Kuinka kauan toi tyyppi on täällä, minen kestä..."

Ei Liitu kuitenkaan kovin suuri uhka ollut, jos mitään voi päätellä siitä, kuinka rennosti Speedy otti...

Ja pian sitä taas myllättiin vanhaan malliin! Tässä vaiheessa voin kuvitella isännän ilmeen: "Kuinka kauan toi tyyppi on täällä, minen kestä..."

HYÖKKÄYS!!!! Tämä EI ole sallittua kotona!

Täällä ei nukuta!

...paitsi tietysti minä itse. Luksusta! Kotona ei pääse edes makuuhuoneeseen, kun se on koiravapaa vyöhyke. =(

Speedyn asento näyttää hieman - hmm - mielenkiintoiselta

Välillä piti käydä vähän pihallakin peuhaamassa. Ihanaa kun on iso piha ja saa olla vapaana!

"Hmm, tapahtuuko aidan toisella puolella jotakin mielenkiintoista..."

"Leiki mun kaa! Leiki nyt!"

"Ei se leikkinyt. Minä nyt sitten ihan coolisti tutkailen maisemia tässä..."

Liitu osaa olla myös hieno ja suloinen:

Ja tosi suloinen:

Niin Speedykin. <3 Nyt alkaa olla jo tuohon riiviöön vähän väsynyt pappa

Ja hyvin tyytyväiseltä näyttää myös Liitu, joka on tällä kerralla vallannut sohvan.

"Ihana paikka. Ihana loma. Ja olin sittenkin sen verran hieno tyttö, että pääsen tänne takaisin maaliskuussa, kun mamma matkailee jossain Kairo-Luxor-Assuan -akselilla".

Miia ja Liitu kiittävät lämpimästi Mikaa ja Speedyä maailman parhaasta hoidosta!!! =))

Liitun kuulumiset ovat päivittyneet täällä harvakseen, kiitos laiskimuksen mamman...  Elämä täällä kulkee tasaista rataa - Liitu on ollut terveenä eikä muutenkaan mitään ihmeellisyyksiä kuulu. Aina hetkittäin joudutaan vähän kertailemaan syksyn koirakoulutuksessa opittuja taitoja. Neiti Jääräpää (tässä tapauksessa siis koira, en minä) kun tykkää säännöllisin väliajoin kokeilla, josko hän nyt sitten KUITENKIN olisi tämän lauman johtaja. No, ei ole.

Vuosi vaihtui mukavasti, kun Liitu pääsi viettämään sitä maaseudun rauhaan. Tosin joku näppärä yksilö on yhä vieläkin täällä meillä päin toisinaan ammuskellut raketteja, mutta Liitu ei ole ollut ainakaan yksittäisistä paukuista millänsäkään.

Lumen tulo ja pakkaset ovat aina nii-ii-iin ihana juttu!!! Kai Liitu puolikkaana malamuuttina löytää talviolosuhteissa jonkun sisäisen arktisen koiransa, koska meno äityy hetkittäin aivan hurjaksi. Edes pitkät lenkit tai koirapuistossa hippalointi eivät energiaa juurikaan vähennä... Tai menoa ainakaan.

Lauantaina 24.1. vietettiin Liitun ilon ja onnen päivää: ajeltiin maalle. Ja koska Liitu oli kerrankin hieno ja tottelevainen koira eikä karkaillut, se sai olla vapaana ulkona yhteensä viitisen tuntia! Siinä vaiheessa se pyysi jo itse päästä sisälle ja pikku tirsoille.

Talvi yllätti autoilijan... Liitulla alkaa mökkitiellä olla Speedy-tyyppisiä oireita: kauhea kohina alkaa takapenkin valjaista kuulua, kun oikeasta risteyksestä on käännytty ja maisema muuttuu metsäiseksi. Onneksi Liitu ei hillu autossa. Eikä kilju

Ja kun vapaus vihdoin koittaa ja hieno liivi viritelty päälle, on mitä mahtavinta tunkea naamansa lumeen ja haistella kaikkia ihania maalaistuoksuja.

Pellon reunassa on aika ajoin näkynyt peuroja, kettu, supi ja rusakoita. Nuuskuttelusta päätellen näin varmastikin on.

"Saa mennä!" Ja Liituhan menee...

Voi tätä riemua, voi tätä ilon ja onnen päivää! Silmänkantamattomiin valkoista hankea juostavaksi! Wuhuu! Liitu nautti hippaloinnista järven jäällä...

Kettukin oli käynyt rannoilla. Jäljet olivat tuoreet. Liitu kävi niitä kyllä haistelemassa, mutta kun oli niin paljon kaikkea muutakin, niin ei jaksanut yksiä ketun jälkiä kauheasti seurailla...

Illalla oli vähän uninen tyttö...

Liitu on jo iso tyttö, vaikka tuntuu, että vastahan se tuli... 24.11.2008 vietettiin jo 3-vuotissynttäreitä!

Virallinen synttärikuva ei oikein ottanut onnistuakseen. Puolustukseksi sanottakoon, että Liitu oli juuri seurannut synttärikakun valmistumista. Kakku näytti tältä:

Hyvinhän se maistui Liitulle...

...kuin myös synttärijuhliin tulleelle Speedylle!

Mamma ja lapset synttärikuvassa. Lauman miespuolinen ihmisjäsen seisoo kameran takana, joten ei näy kuvassa...

Liitu oli ikionnellinen, kun Speedy ja mies tulivat synttäreille. Lahjaksi tuli vielä siankorvia... =)) Nelistään vietettiin mukava ilta - Liitu ja Speedy tulevat toimeen kuin eivät olisi koskaan erossa olleetkaan. <3

Onnea onnea isolle Liitu-tyttöselle ja synttärivieraille kiitos mukavasta illasta =)

Kävimme vielä ennen Liitun hoitoviikonloppua Speedyllä ja miehellä. Jos oli muutamaa päivää aiemmin ollut koirien kohtaaminen rauhallinen, sitä ei ollut kohtaaminen osa 2... Nyt näytti Speedy, kenen reviirillä tällä kerralla ollaan... =) Miehen naapurit katsoivat kauhuissaan kun Speedy veti valtavaa ravia kohti Liitua, sitten alkoi pyöriminen ja myllääminen örinällä säestettynä... Miehen kanssa todettiin vain, että nämä ovat vanhoja tuttuja, tämmöstä se oli kaksi vuotta, nou hätä. =)Viikonloppu oli kuitenkin sujunut oikein mukavasti, ellei lukuun oteta menetettyä nurmikkoa miehen pihassa.

Ja kun jälleen tuli perjantai, alkoi taas pakkauspuuhat. Liitu katseli sohvalta pää kallellaan, että taas se pakkaa. Minun ruuatkin, kupin, lelun.. ??!! Ja keltaisen liivin - haa, mökille siis!

Voi onni ja autuus! Saan olla vapaana ja sitten löytyi vielä edelliskerralta jäänyt luu!

Välillä neiti livahti vähän omille teilleen hippaloimaan. Ehdin jo hieman huhuilla, kunnes rannasta kuului valtava polske! Ei voi olla totta - menikö Liitu muka uimaan??!! Ok, oli kyllä kuuma päivä, mutta että LIITU UI! ??

No ei sentään. =) Tassujen alla täytyy olla kova maa, aina. Siellä se vedessä juoksi rantaa edestakaisin. Välillä piti pysähtyä tuijottamaan kuikkaa, joka kellui metrin päässä ja tuijotteli takaisin.

Lauantaina ryhdyttiin laiturinrakennuspuuhiin. Tai no, setäni sen laiturin oli rakentanut ja yhdessä jäi tehtäväksi lähinnä sen uittaminen oikeaan rantaan ja sen kasaaminen. Liitu osallistui touhuun aktiivisesti, kunnes tapahtui ihan outoja!

Liitu hyppäsi tyytyväisenä rannassa laiturin toisen puoliskon päälle. Meni kotvanen ennenkuin se tajusi, että WTF??!! TÄMÄHÄN LIIKKUU!!! Sitten rupes jännittämään...

Hetkinen... Ööh?

Eikä tämä pääty näytä yhtään sen paremmalta. Mites mä nyt tänne jouduin...

Jos hyppäis tästä tuonne veteen... No ei nyt sentään kyllä, jotain rajaa...

En mä kyllä tiedä mitkä ne vaihtoehdotkaan toisaalta on...

Pah mä edes kastunut! Tassutkin yltää pohjaan! Pitäiskö kokeilla uudelleen...

Valmis laituri, wuhuu!!! Mahdoton tehtävä: ota laiturista kuva, jossa ei näy koiraa. Ei onnistu. Liitun laituri =)